Tässä tämän kesän maisemia jäämeren rannalta.

Kotimaan kaipuu yllättää aika ajoin, ajattelin että blogi suomalaisella netti-sivulla voisi lievittää ikävää aina kun se iskee ja saahan sitä rapustella muutenkin.

Eli, olen Suomen kansalainen Norjassa. Muutimme äidin sairaanhoitajan töiden perässä vuonna 2003, vuonna jona aloitin ylä-asteen. Muutto oli aika iso askel silloiselle super-murrosikäiselle tytölle, mutta kaikkeen tottuu ja neljän vuoden jälkeen Norjassa luulen myös tänne jääväni.

Toisin sanoen viihdyn erittäin hyvin, käyn lukion toista luokkaa, Norjassa, norjaksi. Tutut ja vastaantulijat ihmettelevät että miten se onnistuu kielen takia. Vastaus on että hyvin. Ihmisiin tutustuminen on minulle aina ollut helppoa, joten kavereita on riitävästi. Harrastuksia on aina ollut ja ne ovat aina vaihtuneet riippuen siitä missä ollaan milloinkin asuttu. Tällä hetkellä niihin kuuluu urheilu, shoppailu, ulkoilu, sisustus, kaverit, kaiken näköinen näpertäminen ja filosofia. Tekemistä on aina enemmän kuin aikaa, mutta tuskin olen ainoa joka tuntee näin. Töissäkin käyn tienaamassa taskurahaa.

Raha on melkein kun aika- sitä tarvitaan aina enemmän kuin sitä on.